Miten luoda toimiva vaihto-ohjelma?

Vaihto-ohjelman ensimmäinen kokeilu toteutettiin viime viikolla turkulaisen Martin koulun ja hollolalaisen Salpakankaan koulun välillä. Hollolalaiset Niko, Sara, Veera ja Jimi osallistuivat turkulais koulun opetukseen kahden päivän ajan.

Kokeilun tavoitteena oli selvittää vaihto-ohjelman elämyksellisyyteen, turvallisuuteen ja käytännönjärjestelyihin liittyviä tekijöitä.

Vaihtokokemukseen valmistautuminen

Kaiken kaikkiaan kokeilu osoittautui erinomaiseksi keinoksi hahmottaa vaihto-ohjelmaa prosessina, jossa erilaiset toiminnot tukevat toisiaan. Yksi tärkeimmistä havainnoista olikin se, että itse vaihtokokemus alkaa jo omassa kotikaupungissa tulevaan kokemukseen valmistautumalla.

Ennen vaihtoa olisi hyvä pohtia mitä olisi mahdollisesti luvassa. Minkälaisia eroavaisuuksia koulujen välillä voisi olla? Mitä haasteita näihin saattaisi liittyä ja miten asioihin tulisi suhtautua? Myös ennen vaihtoa tapahtuva yhteydenpito luokkien välillä loisi yhteistä pohjaa tulevalle kokemukselle ja helpottaisi vaihtareiden integroitumista uuteen luokkaan.

Yhteydenpitoa ennen vaihtoon lähtöä

Yksi vaihto-ohjelman kriittisimmistä kohdista on majoittuminen isäntäperheissä. Erilaiset tavat ja käytännöt saattavat aiheuttaa kummaksuntaa ja jopa ennalta-arvaamattomia haasteita.

Tulevaan isäntäperheeseen tutustuminen etukäteen toimisi hyvänä keinona selvittää isäntäperheen tapoja ja siten ennaltaehkäistä erilaisten ongelmien muodostumista. Tämä myös lisäisi turvallisuuden tunnetta erityisesti huoltajien näkökulmasta.

Tukimateriaalia opettajille

Opettajien näkökulmasta suurin haaste ohjelmaan osallistumisessa on siitä aiheutuva lisätyö. Osallistuminen tulisikin tehdä mahdollisimman helpoksi, eikä esimerkiksi käytännön järjestelyt saisi viedä liikaa opettajien kallisarvoista aikaa.

Toisaalta opettajat näkevät myös, ettei muutama lisäoppilas aiheuttaisi juurikaan lisätyötä opetuksessa, joten yleisesti suhtautuminen on ollut erittäin positiivista.

 

Onnistunut vaihtokokemus

Kokeilun perusteella oli mahtavaa todeta miten hienoksi kokemus osoittautui vaihto-oppilaille. Vanhempien kertomukset kotiin palanneista intoa puhkuvista vaihto-oppilaista saivat meidät vakuuttumaan siitä, että uusia elämyksiä tarjoavalle oppimiskokemukselle on yleisönsä.

Vaihtopäivien aikana teettämämme meemitehtävä välitti myös vaihtareiden innostusta kokemuksesta. Tämän tekstin kuvituksena löytyvät meemit ovatkin heidän käsialaansa.

Yleisesti kokeilu antoi arvokasta tietoa siitä, miten vaihtokokemuksesta voisi tehdä mahdollisimman turvallisen ja sujuvan oppilaiden ja huoltajien näkökulmasta. Lisäksi se avasi opettajien tarpeita vaihto-ohjelman toteuttamiseksi osana opetusta.

Tästä onkin hyvä jatkaa projektin työstämistä kesän aikana. Suunnitelmissa on kehittää projektia erilaisissa workshopeissa yhdessä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Olethan yhteyksissä, mikäli haluat auttaa meitä projektin edistämisessä!


- Anni Valkola -

Hollolasta Turkuun ja takaisin - kuinka Vaihtoviikon kokeilu eteni

Lukuisat sähköpostiviestit ja puhelut konkretisoituvat maanantaina siihen, että neljä hollollaisnuorta hyppäsi Turun bussiin ja Vaihtoviikon ensimmäinen kokeilu alkoi. Tiistaiaamuna vitosluokkalaiset Veera ja Sara sekä kutosluokkalaiset Niko ja Jimi vaihtoivat kotoisan koulutiensä toisenlaiseen oppipolkuun Turussa.

Ensimmäinen aamu uudessa koulussa
Hollolassa vaihtarien koulumatka sujuu tavallisesti kävellen, mutta vaihtokouluun Marttiin kuljettiin tällä kertaa bussilla. Ensimmäinen koulupäivä vietettäisiin yhdessä 4D-luokan kanssa, mutta sitä ennen oli ihmeteltävä uutta ympäristöä.

Martin koulu on rakennettu vuonna 1927, joten ero hollolalaisten juuri valmistuneeseen kotikouluun oli huomattava.

“Jos olis ollu aina tässä koulussa, niin sit varmaan meiän koulu ois varmaan aika outo” Totesikin yksi vaihtareista, hetken kokemaansa mietittyyään.



Kielikylpy
Vaihtarien koulutyö Martin koulussa alkoi pulahduksella kielikylpyyn. Jimi ja Niko olivat ehtineet opiskella ruotsia jo vuoden verran, mutta Saralle ja Veeralle kyseessä olivat ensimmäiset ruotsin tunnit.

Tunnilla tehtiin kuva-analyysitehtävää ja vaihtarimmekin etsivät sopivat kuvat analysoitavaksi. Lopputunnista Jimin ja Nikon suunnalta kuuluikin suomalaisruotsalainen tulkinta Gallen-Kallelan maalauksesta Poika ja varis.



Uudenlaisia oppimiskokemuksia
Kutosluokan mukana vaihtarit opiskelivat toisena vaihtopäivänä. Toiminnallisella matematiikantunnilla mitattiin nopeuksia: kuinka nopeasti kävellään 10 metriä, entä miten nopeasti matka taittuu hyppäämällä ja miten kauan menee siihen kun saa kaverin nauramaan.

Päivien aikana vaihtarit suorittivat myös erilaisia tehtäviä, joiden tarkoituksena oli selvittää oppilaiden arkeen liittyviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tehtävänä oli esimerkiksi selvittää koululaisten harrastuksia ja välituntiaktiviteetteja. Tämä toimi hyvänä keinona luoda yhteys paikallisiin oppilaisiin.





Lisää säpinää päivään toivat Ylen toimittajat, jotka haastattelivat vaihtareita Vaihtoviikkoon liittyen. Haastattelujen tulokset voit käydä katsomassa Ylen sivuilta ja Yle Areenasta kohdasta 16:39.

Loppu hyvin, kaikki hyvin
Kaiken kaikkiaan kokeilu kokeilu sujui erinomaisesti. Vaihtareille kokemus oli unohtumaton. Suurimmaksi huolenaiheeksi osoittautuikin se, että onko Vaihtoviikkoon mahdollista osallistua uudelleen.



Työryhmän näkökulmasta kokeilu onnistui yli odotusten. Kokeilu tarjosi arvokasta tietoa siitä, miten vaihto-ohjelma tulisi järjestää, jotta vaihtokokemus olisi mahdollisimman elämyksellinen ja toimiva sekä oppilaille ja opettajille.

Suuri kiitos kaikille kokeiluun osallistuneille oppilaille ja opettajille. Teidän ansiosta kokeilu saatiin järjestymään ja onnistumaan. Erityiskiitos Koneen Säätiölle kokeilun taloudellisesta tukemisesta.


- Saana Klemola & Anni Valkola -

Ideasta kohti kansallista vaihto-ohjelmaa

Kehitys käyntiin Bootcampillä

Vaihtoviikon ensimmäinen askel ideasta kohti toteutuskelpoista konseptia tapahtui maaliskuussa Porvoossa järjestetyllä kaksipäiväisellä bootcampillä. Bootcamp sisälsi mielenkiintoisia luentoja eri yhteiskunnallisilta toimijoilta sekä mentorointia eri alojen osaajilta. Pääpaino oli kuitenkin idean kehittämisessä erilaisten työkalujen avulla.

Bootcamp huipentui idean pitchaamiseen eli Vaihtoviikon myymiseen tiiviissä muutaman minuutin paketissa itse Presidentti Tarja Haloselle, joka oli saapunut paikalle kunniavieraana.

Bootcampiltä saatu palaute valoi tiimiin uskoa projektin tärkeydestä ja toteutuskelpoisuudesta. Juuri tällaisille innovaatioille olisi tarvetta alakoulussa.

                        

Kuva Annamari Tolonen              

Hyvää palautetta oppilailta

Yksi Vaihtoviikon vahvuuksista on ollut se, että konsepti on tuntunut erittäin valmiilta ja toteutuskelpoiselta heti alusta alkaen. Idean saama innokas vastaanotto niin oppilailta, kuin opettajilta on saanut meidät pysymään valitulla polulla, eikä konsepti itsessään ole juurikaan muuttunut prosessin aikana.

Yhdessä tekemällä parempi lopputulos

Bootcampin jälkeen alkoi projektin tarkempi suunnittelu. Alusta asti oli selvää, että kehittäminen tulisi tehdä tiiviissä yhteistyössä opettajien, oppilaiden sekä oppilaiden huoltajien kanssa.

Kilpailun järjestäjien taholta tullut kannustus erilaisten kokeilujen järjestämiseen sai myös tiimimme havahtumaan kokeilujen tärkeydestä. Vaihto-ohjelman järjestämiseen liittyvät käytännön järjestelyt saisi parhaiten selville kokeilemalla ideaa käytännössä.

Niinpä alkoi projektin ensimmäisen kokeilun sekä Vaihtoviikon historian ensimmäisen vaihdon suunnittelu. Ja kuin ihmeen kaupalla palikat alkoivat loksahdella paikoilleen innokkaiden kokeilijoiden löydyttyä kevään kiireistä huolimatta.

Kuva Annamari Tolonen              

Ensimmäiset vaihtoviikkolaiset Hollolasta

Ensi tiistaina starttaa Vaihtoviikon ensimmäinen kaksi päivää kestävä kokeilu, eli niin sanottu minivaihto. Hollolalaiset Veera, Sara, Niko ja Jimi tulevat osallistumaan turkulaisen Martin koulun opetukseen kahden päivän ajan.

Luvassa on jännittäviä tilanteita, kun oppilaat osallistuvat muun muassa ruotsinkielisen kielikylpyluokan tunneille. Saamme myös tietää mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on näiden kahden eri koulun oppilaiden ja opetuksen välillä.

Mielenkiinnolla odotamme, mitä tuleman pitää!


- Anni Valkola -

Tekijä Vaihtoviikon takana/ Anni Lonka

Eräänä talvi-iltana sain tuttavaltani Annilta puhelun, jossa esitetystä tarjouksesta en voinut kieltäytyä. Anni ja Saana olivat päässeet idealla Suomen sisäisestä vaihto-ohjelmasta Vuosisadan rakentajat -kilpailun finaaliin, ja he pyysivät minua mukaan projektiin kasvatus- ja opetusalan asiantuntijaksi.

Ajatus Vaihtoviikosta sai minut innostumaan heti — juuri tällaista uutta ajattelua kouluissa tarvitaan!

Miksi lähdin mukaan projektiin?
Vaihtoviikon kehittämistyössä minua motivoi erityisesti sen vaikuttavuus lasten ja nuorten elämään. Vaihtoviikko vastaa niihin epäkohtiin, joihin opettajana ja kasvattajana toivon muutosta ja kehitystä. Vaihtokokemus voi olla lapselle elämää mullistava kokemus, joka kantaa vielä pitkään Vaihtoviikon jälkeenkin.

Uskon, että Vaihtoviikko tarjoaa uusia mahdollisuuksia paitsi lapsille itselleen myös laajemmin opetuksen ja koulujen tasolla. On mahtavaa päästä käyttämään koulutukseni ja työkokemukseni kautta kartuttamaani osaamista uudella ja innovatiivisella tavalla.

Huolestuttava eriarvoistumiskehitys
Innostukseni Vaihtoviikko-ohjelmaan ja sen tarpeellisuuteen pohjaavat pitkälti omiin kokemuksiini opettajana ja kasvatustieteen tutkimuksen parissa. Opettajan työ tarjoaa aitiopaikan yhteiskunnan rakenteen ja sen käytännön vaikutusten havainnointiin.

Koulut ja luokat saattavat poiketa paljonkin toisistaan vaikkapa pienessä kyläkoulussa maaseudulla tai suuressa yhtenäiskoulussa suurkaupungin sykkeessä. Alueellisia eroja on niin koulujen ja kuntien resursseissa sekä koulujen kulttuureissa ja toimintatavoissa.

Myös perheiden välillä on hyvin suuria eroja. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa valitettavan paljon siihen, millaisia mahdollisuuksia lapsilla on esimerkiksi harrastaa, matkustaa ja saada uusia kokemuksia. Siinä, missä toinen lapsi on jo tottunut maailmanmatkaaja, toinen ei ehkä ikinä ole matkustanut junalla tai ylipäänsä käynyt naapurikuntaa pidemmällä.

Suomi yhteiskuntana ja maamme koulujärjestelmä eivät enää ole niin tasa-arvoisia ja tasapuolisia kuin aiemmin. Eriarvoistumiskehitys on huolestuttava ilmiö niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Mahdollisuus niin opettajille kuin oppilaillekin
Mielestäni Vaihtoviikko vastaa hyvin eriarvoistumiskehityksen haasteisiin. Vaihtoviikko tarjoaa lapsille ja nuorille tilaisuuksia uusiin, omaa maailmankatsomusta avaaviin kokemuksiin lähtökohdista ja taustasta riippumatta.

Tunne- ja ryhmätyötaitojen sekä empatiakyvyn harjoitteleminen saavat Vaihtoviikon aikana aivan uudenlaisia lähtökohtia. Vaihtoviikon aikana pureudutaan esimerkiksi kysymyksiin siitä, millaista on tulla uuteen ryhmään tai ympäristöön ja miten suhtaudumme toisiin ja erilaisuuteen.

Uskonkin, että Vaihtoviikko tarjoaa mahdollisuuksia saada elämyksiä ja oppimiskokemuksia, jotka muuten luultavasti jäisivät kokematta.  Asioihin ei saada muutosta tyytymällä vanhoihin, totuttuihin toimintatapoihin.

Tarvitsemme uusia tapoja toimia ja ajatella — ja juuri siitä Vaihtoviikossa on kyse!

 

Kirjoittaja on erityisluokanopettaja, joka rakastaa valoisia kesäiltoja,

hyviä keskusteluja ja huonoja vitsejä.