Vaikuttavuus syntyy henkilökohtaisista kokemuksista

Noin 15 vuotta sitten päätin, että pakkaan mukaani vain sen verran kuin jaksan itse kantaa. Tähän päätöksen päädyin todennäköisimmin sillä perusteella, että en voinut käsittää miksi joku pakkasi enemmän kuin pystyi itse kantamaan.

Minut oli kasvatettu toisin. Muistaakseni ajatus heräsi pelireissulla tai jollain vastaavalla. Toisten tavaroiden kantaminen taisi siinä hetkessä yksinkertaisesti suututtaa 12-vuotiasta minua, koska se poikkesi siitä, mitä minulle oli opetettu vastuusta.

Vuosia myöhemmin aika kultasi muiston. Kokemus ja päätös pakata aina vain sen mitä jaksaa itse kantaa palasivat mieleeni ja huomasin eläneeni päätökseni mukaisesti.

Huomasin myös, että ”pakkaa niin paljon, että jaksat itse kantaa” oli muuttanut muotoaan ja kuului nyt ”hoida omat hommasi niin hyvin, että sinulla on mahdollisuus auttaa muita”. Tässä vaiheessa olin jo ehtinyt oppia, ettei kaikilla välttämättä ole voimavaroja kantaa sitä, mitä heillä on mukanaan.

Tarinan opetus ei ole se, kuinka meidän tulisi elää ja kantaa aina kykymme mukaan omat vastuumme ja velvollisuutemme. Tarinan opetus on se, että pieni kokemus sai nuoren lapsen ajattelemaan jotain, jota hän ei siinä hetkessä ymmärtänyt.

Nuori minä oli uudessa tilanteessa ja uusi kokemus ohjasi ajatukseen ja yritykseen ymmärtää tai löytää ratkaisu, kuinka käsitellä jotain, jota ei vielä sillä hetkellä kyennyt ymmärtämään.

Kokemuksesta nousseet kysymykset puolestaan ohjasivat ajatusta ja loivat siitä lopulta työkalun, jota olen käyttänyt ohjenuoranani myöhemmässä elämässä. Yksi kokemus lapsuudessa vaikutti suuresti siihen, kuinka suhtaudun ihmisiin ja maailmaan ympärilläni.

Kokemukset ovat meille tärkeitä monestakin syystä. Erityisen tärkeitä ovat ensimmäiset ja uudet kokemukset, sillä ne usein osoittavat meille mitä emme ymmärrä ja antavat aihetta ajatukselle.

Uudet, syvempään ajatteluun ja pohdintaan johtavat, kokemukset aiheutuvat usein siitä, että syystä tai toisesta vierailimme oman lähiympäristömme ulkopuolelle. Kävimme oman kuplamme ulkopuolella ja koimme jotain erilaista.

Yksi Vaihtoviiko keskeisimmistä tavoitteista on erilaisuuden ymmärtäminen ja maailman kokeminen muiden silmin. Uskon että vaikuttamalla näihin, voimme vaikuttaa laajemmin koko yhteiskuntaan.

Koen, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden alkujuuret löytyvät juuri uusista henkilökohtaisista kokemuksista. Siksi Vaihtoviikon tarjoama mahdollisuus vierailla oman lähiympäristönsä ulkopuolella onkin niin merkittävää.

Myöhemmin tuo kokemus voi antaa lapselle ajatukseen, josta puolestaan voi tulla työkalu käsitellä ja ymmärtää maailmaa oman kokemusmaailman ulkopuolelta.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä, joka tutkii Vaihtoviikon vaikuttavuuta ja joka sopivan tilaisuuden tullen lähtee Lappiin vaeltamaan. 

Teksti: Tuomas Luukkonen

Mitä sinä syöt aamupalaksi?

Meillä on jokaisella omat hyväksi havaitut tavat toimia. Aamupalaksi on mukava syödä kaurapuuroa, koska niin on tehnyt aina. Tai voileivälle laitetaan ensin juusto ja sitten vasta leikkele, koska niin se vain kuuluu mennä.

Jos koko lähipiiri syö puuroa aamupalaksi, sitä alkaa helposti ajatella, että niinhän nyt tekevät kaikki. Tai ainakin ne, jotka ovat jollakin tapaa kunnollisia ja järkeviä ihmisiä.

Harvemmin omia toimintatapojaan tarvitsee kysenalaistaa. Ja vielä harvemmin tulee miettineeksi, että miksi ihmeessä sitä syö kaurapuuroa aamupalaksi, vaikka saman energian saisi monesta muustakin ruuasta.

Omiin tapohinsa herää yleensä siinä vaiheessa, kun on poistunut oman kotinsa vaikutuspiiristä. Ystävän luona kyläillessä aamupalalla saattakin olla puuron sijasta pekonia tai vihersmoothieta.

Kun itse pääsee kokeilemaan toisenlaista aamupalaa, ymmärtää aika nopeasti, että toisenlaisiakin aamupalavaihtoehtoja on. Ja että niilläkin se päivä aukenee.

Vaihtoviikon aikana kutosluokkalaiset pääsevät kokeilemaan toisenlaisten aamupalojen lisäksi monia muita arkisia asioita. Uudessa ympäristössä tavallisetkin toimet voivat olla jännittäviä tai jopa pelottavia.

Jos on kävellyt koko kouluaikansa muutaman sadan metrin päässä olevaan opinahjoon, voi 20 minuutin bussimatka kouluun olla elämys.

Kun itse pääsee näkemään ja kokemaan toisenlaisia tapoja ja olosuhteita, avartaa se ajattelua. Sitä ymmärtää, että toisenlaisia aamupaloja syövien tyyppien kanssa kyllä pärjää. Eikä ala pitää itseään muita parempana, vaikka söisikin puuroa joka aamu. Puuro nyt vain sattuu olemaan yksi monista aamupalavaihtoehdoista. Se johon itse on tottunut.

Toisaalta olisi aika ideaalista, jos suurimmat erimielisyydet ihmisten välillä olisivat aamupalavaihtoehdoista. Silloin kärhämät olisi aika helposti ratkottavissa. Sen kun vain menisi ja tutustuisi toisten aamupalavaihtoehtoihin.

Mutta ehkä se mikä toimii pienten erimielisyyksien sovittelussa ja ennaltaehkäisyssä, toimii myös isompien ongelmien kanssa. Mennään ja tutustutaan toisiimme näin aluksi. Kysytään, mitä sinä syöt aamupalaksi.

Opettajan ajatuksia sosiaalisista kuplista

Tällä kertaa blogissamme pääsee ääneen Tinja Heimo. Tinja on yksi Vaihtoviikon ensimmäiseen kokeiluun osallistuneista Martin koulun opettajista.

Eräs Vaihtoviikon lähtökohdista on ollut sosiaalisten kuplien olemassa olon tiedostaminen ja sitä kautta oman maailmankuva avartaminen. Myöskin Tinjaa kiehtoo Vaihtoviikossa ajatus sosiaalisista kuplista.

- Mun mielestä kupla on oikeastaan se yhdistävä tekijä ihmisten välillä. Meistä jokaisella on oma sosiaalinen kuplansa, mutta tarkemmin katsottuna siitä kuplasta voi kuitenkin aina löytää samoja tekijöitä kuin muiltakin. Esimerkiksi meidän jokaisen kuplasta löytyy varmasti sellasia asioita kuten perhe, asuinpaikka ja läheiset ihmissuhteet.

Enemmän yhteistä kuin eroja
Luokanopettajana Tinjalla on kokemusta, siitä millaisia kuplia kuudesluokkalaisilla on. Hänen mukaansa kaikkia suomalaislapsia yhdistävä tekijä on peruskoulu. Vaikka kouluja on monenlaisia ja monilla eri paikkakunnilla, oppivat suomalaislapset Hangosta Utsjoelle samoja asioita.

- Ne erot, joita 12-vuotiaiden välillä on, ovat loppujen lopuksi hiuksenhienoja. Kutosluokkalaisten kuplat muodostuvat esimerkiksi erilaisista kaveripiireistä ja perhetaustoista, kertoo Tinja.

Kupla kasvaa lapsen kasvaessaKutosluokkalaiset elävät sosiaalisten kuplien muodostumisen kannalta jännittävää aikaa. Lapsen kuplaan alkaa tulla lisää ulottuvuuksia. Perheen lisäksi lapsen kuplaan ilmestyvät kaverit entistä tärkeämmässä osassa.

- Kun oma kupla kasvaa, niin aletaan löytää yhteisiä tekijöitä muiden kanssa sekä huomata eroja itsen ja muiden välillä. Tämän ikäiset alkavat esimerkiksi seurata, mitä kaverit tekevät ja miten he esimerkiksi pukeutuvat, Tinja on huomannut.

Voisikin sanoa, että 12-vuotiaat elävät kehitysvaihetta, jossa heitä luonnostaan on alkanut kiinnostaa, mitä muut tekevät ja ajattelevat. Tässä iässä koetuilla asioilla on suuri vaikutus siihen, minkälainen maailmankuva henkilölle muodostuu.

- Kaikenlaisen kehityksen kannalta olisi tietysti hyvä, että saisi venytettyä oman kuplansa rajoja, sanoo Tinja.

Kuunnellaan toisiamme
Pohjatyö oman kuplan kasvattamiseen tehdään oman perheen parissa, mutta myös koulussa on mahdollista rohkaista lasten luontaista uteliaisuutta toisia kohtaan. Vaihtoviikon kaltaiset vaihto-ohjelmat tukevatkin mainiosti lapsen kasvua eri näkökulmia ymmärtäväksi aikuiseksi.

- Eihän sitä voi ymmärtää toista ellei tutustu. Ja kun pääsee juttelemaan toiselle, niin on helpompi löytää yhtäläisyyksiä sen toisen kanssa, kertoo Tinja.

- Oikeastaan tämä on sellainen itsestäänselvyys, joka helposti unohtuu. Esimerkiksi lasten riitoja selvitellessä, on monesti käynyt mielessä, että samoista asioistahan ne aikuistenkin riidat lähtevät käyntiin. Että ei ymmärretä toisia. Aikuisten maailmassa tällaisilla väärinymmärryksillä vain on paljon suurempia seurauksia, Tinja jatkaa.

Maailma on avoinna rohkealle
Jos on jo nuorella iällä nähnyt maailmaa muualtakin kuin oman sosiaalisen kuplansa sisältä, uskaltaa luultavasti jatkossakin venytellä oman kuplansa rajoja.

- Se että pääsee itse näkemään ja kokemaan vähän erilaista arkea on tosi arvokas kokemus lapselle, Tinja ajattelee.

- Sen lisäksi, että saa olla mukana siistissä jutussa, näkee sen mihin pystyy ja uskaltaa tulevaisuudessakin laajentaa omaa kokemusmaailmaansa. Tulevaisuudessa on myös helpompi ymmärtää muita, kun on jo lapsen nähnyt että maailmaa on muuallakin kuin oman navan ympärillä.

Teksti: Saana Klemola

Empatia auttaa meitä tekemään yhteistyötä

Empatia on yksi ihmisyhteisöjen voimavaroista, joka auttaa meitä ymmärtämään toisiamme ja toimimaan yhdessä. Ilman empatiaa olisi hankalaa saada yhteiskunnan rattaita pyörimään.

Empatia on myös yksi Vaihtoviikon keskeisimmistä teemoista. Mutta mitä se oikeastaan on? Tätä aihetta meille avaa nyt Vaihtoviikon Elise, joka on käsitteli gradussaan empatiaa ja johtajuutta.  

- Empatia on tavallaan liima ihmisten välillä ja se tekee meistä yhteisön ja yhteiskunnan, Elise aloittaa.

Empatian eri elementit
Empatian lähimaastossa liikkuu monia eri elementtejä: sympatia, empatia ja myötätunto. Symppaattinen ihminen voi huonoja uutisia katsellessaan tuntea piston sydämessään, mutta asia unohtuu nopeasti. Sympatia ja säälin tunteminen kulkevatkin käsi kädessä.

Empaattinen ihminen tuntee toisten ihmisten tunteet kuin ominaan ja hänellä on kyky ymmärtää toista ihmistä syvällisemmin. Myötätuntoiselle ihmiselle empatia onkin jo lähtölaukaus toimintaan. Tuntiessaan toisen ihmisen kivun, hän toimii helpottaakseen toisen oloa.

- Mitä empatia on, on oikeastaan aika monimutkainen kysymys, koska se on niin monta asiaa. Elementit menee helposti sekaisin. Lähteestä ja kontekstista riippuen käsitteitä käytetään ristiin rastiin, jatkaa Elise.

Helpoiten empatian ymmärtää kolmeosaisena kokonaisuutena. Lähtölaukaus empatian syntymiselle on tunneyhteys toiseen ihmiseen (affektiivinen empatia). Empatian ymmärrysosa (kognitiivinen empatia) auttaa meitä ymmärtämään, miksi toinen tuntee niin kuin tuntee.

Kolmas osa, sen erottaminen että toisen tunne ei ole omasi, on tärkeää jotta emme ota toisten tunteita harteillemme ja empatia olisi kestävää.

Ilman empatiaa kaikki olisi hankalampaa
Ollaakseen empaattinen, ei tarvitse tunnistaa kaikkia empatian osa-alueita. Empatia on pitkän evoluution tulos. Ihmiskunta on tarvinut empatiaa jo aikojen alussa, kun on pitänyt ymmärtää, miten lauma ympärillä toimii.

- Empatia auttaa esimerkiksi jakamaan resursseja, olemaan vuorovaikutusessa toistemme kanssa. Se ohjaa meitä sosiaaliseen käytökseen ja toimintaan, kertoo Elise empatian hyödyistä.

- Mitä korkeampi tietoisuus ihmisillä on empatiasta, sitä halukkaampia he ovat näkemään muita perspektiivejä. Tämä nostaa sun halutasoa tehdä yhteistyötä, hän jatkaa.

Empatiataitoja voi harjoitella
Toiset ihmiset ovat luonnostaan empaattisempia kuin toiset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö omia empatiataitoja voisi oppia tai kehittää.

Omaa empatiarepertuaariaan voi kasvattaa hakeutumalla erilaisten ihmisten seuraan ja kokemalla omasta arjesta poikkeavia asioita. Voi esimerkiksi tietoisesti yrittää ymmärtää miksi toinen toimii ja ajattelee niin kuin toimii ja ajattelee.

- Lisäksi keskustellessa muiden kanssa voi ihan hyvin haastaa itseään vaihtamalla näkökulman ihan toiseksi, mitä itse edustaisi, Elise kertoo.

Keskustelemisen lisäksi empatiataitoja voi treenata lukemalla erilaisia kirjoja ja lehtiä ja esimerkiksi eri paikkakunnilla ilmestyvät paikallislehdet voivat avata monenlaisia uusia näkökulmia.

- Sitten kun varastossa on kokemuksia erilaisista näkökulmista ja maailmoista, niin on tosi paikan tullen valmiimpi ymmärtämään sitä eri tavalla ajattelevaa tyyppiä, Elise kertoo.

Teksti: Saana Klemola

Uusi oppilas luokassa - vinkkejä sujuvaan starttiin

Koulujen alkaessa pieni jännitys on tuttua niin opettajille kuin oppilaillekin. Erityisen jännittävää koulujen alku on niille oppilaille, jotka aloittavat koulutyön kokonaan uudessa koulussa.  Löytyykö uusia kavereita? Onko ope kiltti? Mistä vessa löytyy?

Vaihtoviikko-kokemukseen kuuluu olennaisena osana uuteen luokkaan sopeutuminen. Tässä postauksessa meidän erityisluokanopettaja Annin näkemyksiä siitä, miten uusi oppilas saadaan tuntemaan olonsa tervetulleeksi uudessa luokassa.

Tutustu uuteen oppilaaseen
Selvitä vanhempien kanssa, aloittaako lapsi uudessa koulussa vanhempien muuton takia vai jostain muusta syystä. Onko kyseessä ensimmäinen koulunaloitus uudessa ympäristössä vai onko lapsi tottunut uusiin alkuihin?

Mitä enemmän tiedät uudesta oppilaasta, sitä paremmin voit auttaa häntä sopeutumaan uuteen luokkaan.

Esittele luokka uudelle oppilaalle
Sen lisäksi, että luokka tutustuu uuteen oppilaaseen, huolehdi, että uusi oppilas tutustuu koko luokkaan. Samalla pitkään yhdessä ollut luokka voi oppia aivan uusia asioita toisistaan.

Uuden oppilaan tulo antaa mahtavan tilaisuuden esitellä luokkaa ja koulua. Oman koulun ja arjen reflektoiminen antaa mahdollisuudet moniin erilaisiin tehtäviin. Yhdessä luokan kanssa voi esimerkiksi miettiä asioita, jotka yhdistävät luokkalaisia. Löytyisikö niitä jalkapallosta, heppaharrastuksesta vai jostain muualta?

Ei kannata myöskään jättää käyttämättä luonnollista tilannetta kaveritaitojen harjoitteluun.

Tutustuta rakennukseen
Struktuurit tuovat turvaa. Kun oppilaan ei tarvitse huolehtia, mihin takin saa jättää ja mistä saa näkkärin päälle voita, voi hän keskittyä paremmin koulutyöhön ja sosiaalisten suhteiden luomiseen.

Koulurakennukseen voi tutustua pitämällä tunteja eri puolella koulua tai vaikka lähettämällä oppilaat asioille eri puolille koulua. Pitäisikö ruokalasta hakea maitolasi tai käsityöluokasta villalankaa?

Luo tilanteita tutustumiseen
Uudet kaverisuhteet syntyvät helpoiten, kun oppilaat saavat rauhassa toimia toistensa kanssa. Joskus kuitenkin jäänrikkojaksi tarvitaan opettajaa, joka on järjestänyt oppilaille yhteistä tekemistä.

Ryhmätöiden lisäksi kannattaa muistaa luokan järjestäjävuorot. Välitunti sisällä järjestäjäparin kanssa voi olla juuri se, mitä uuden kaveruuden syntyyn tarvitaan.

Välitunnit
Välitunnit uudessa koulussa voivat olla piinallisen pitkiä, jos ne joutuu viettämään yksin. Ainakin alussa kannattaakin pyytää luokasta muutama oppilas esittelemään, mitä välitunneilla uudessa koulussa on tapana tehdä.

Voit myös pyytää uutta oppilasta opettamaan jonkun vanhassa koulussa pelatun pelin ja leikin koko luokalle. Kannusta koko luokkaa kokeilemaan tätä leikkiä sopivalla välitunnilla.

Uusi tilanne - uudet mahdollisuudet
On hyvä muistaa, että uusi oppilas luokassa on uusi alku koko luokalle. Uusi kaveri luokassa muuttaa koko luokan ryhmädynamiikkaa. Tässä muutostilanteessa kaikilla oppilailla on mahdollisuus pohtia uudelleen omaa rooliansa luokassa, luoda uusia ystävyyssuhteita ja löytää uusia puolia itsestään.



Teksti: Saana Klemola

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Iloksemme olemme saaneet huomata, että Vaihtoviikko herättää paljon kiinnostusta ja kysymyksiä. Tässä postauksessa halusimme vastata muutamiin yleisimmin esitettyihin kysymyksiin lyhyesti.

Vaihtoviikko on vielä suunnitteluvaiheessa, joten vastaukset saattavat vielä elää ja muuttua Vaihtoviikon kehittyessä.

Mikä on Vaihtoviikko?

Vaihtoviikko on Suomen sisäinen vaihto-ohjelma kuudesluokkalaisille. Vaihtoon osallistuvasta kutosluokasta valitaan 2 - 4 vaihto-oppilasta vierailemaan toisessa koulussa.

Samalla kun oman luokan vaihto-oppilaat ovat toisessa koulussa, saapuu kotiluokkaan 2 - 4 hengen ryhmä toisesta koulusta.Vierailu kestää kouluviikon ajan ja luokat voivat keskenään sopia yhtenevästä ohjelmasta Vaihtoviikon aikana.

Tavoittenamme on, että kaikilla suomen kutosluokilla olisi mahdollisuus osallistua Vaihtoviikkoon.

Miten Vaihtoviikkoon voi osallistua?

Seuraavaksi vuorossa on Vaihtoviikon pilottivaihe, jonka tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa.

Pilottivaiheeseen valitaan 10-20 kiinnostunutta kutosluokkaa. Jos luokkasi on kiinnostunut olemaan yksi ensimmäisistä Vaihtoviikko-luokista, jätä yhteystietosi joko blogin palautelomakkeen kautta tai Facebook-sivujemme yksityisviestinä. Olemme sinuun yhteyksissä.

Lisäksi jos sinulla palautetta, ideoita tai ajatuksia tai haluat osallistua Vaihtoviikon kehittämiseen, niin kuulisimme sinusta erittäin mielellämme!

Miten vaihtokoulun valinta menee?

Tällä hetkellä ajatuksenamme on luoda nettialusta, josta halukkaat koulut voivat etsiä toisiaan erilaisten määreiden kautta. Ohjelman tavoitteita ajatellen valintaprosessista tehdään sellainen, että vaihto tapahtuu kahden erilaisen koulun kesken.

Kuka päättää, ketkä saavat lähteä vaihto-oppilaiksi?

Vaihto-oppilaiden valinnasta vastaa luokan opettajalla, jolla on myös vapaus valita luokalleen sopivin valinta-metodi. Tarkoituksenamme on luoda materiaalia oppilasvalinnan tueksi, jotta vaihtokokemuksesta hyötyisivät ne jotka sitä eniten tarvitsevat.

Miten vaihto-oppilaiden majoittuminen järjestetään?

Vaihto-oppilaat majoittuvat vastaanottavan luokan oppilaiden perheissä. Isäntäperhe ei kuitenkaan tarvitse olla perhe, jonka oma lapsi lähtee vaihtoon. Perhemajoituksen avulla vaihtokokemus koskettaa laajempaa joukkoa ihmisiä, eikä se jää pelkästään koululuokan sisäiseksi tapahtumaksi.

Koulumme ei ole suomenkielinen, voimmeko osallistua?

Kyllä voitte! Mitä erilaisemmat taustat, sitä mehukkaampi kokemus.

Suunnitelmissamme on tuottaa materiaaleja, jotka helpottavat eri kielisten luokkien yhteistoimintaa Vaihtoviikon aikana.

Mitä tämä maksaa?

Tavoitteenamme on tehdä Vaihtoviikosta maksuton kokemus kaikille vaihto-ohjelmaan osallistuville.

Mikä taho on Vaihtoviikon takana?

Olemme joukko yksityishenkilöitä ja idea Vaihtoviikkoon syntyi alkuvuodesta Vuosisadan rakentajat -kilpailun kautta. Kilpailun voittaja julkistetaan 1.10.2017.

Työryhmän esittelyt löytyvät täältä ja täältä.


Teksti: Saana Klemola

Vaihtoviikon kuulumiset heinäkuulta

Opettajien työpaja Turussa

Blogin lomailusta huolimatta Vaihtoviikon parissa on kesän aikana tapahtunut yhtä ja toista. Heinäkuussa järjestettiin opettajien työpaja, jossa luotiin käsitystä vaihto-ohjemaan osallistumisesta erilaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmista.

Työpajassa syntyi erilaisia osallistujaprofiileja, joiden avulla Vaihtoviikkoa voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin erilaisten koulujen opettajien ja oppilaiden tarpeita ja valmiuksia.

- Meidän kohderyhmä, kutosluokkalaiset, leikkaa koko yhteiskunnan ja siihen ryhmään kuuluu tosi paljon erilaisia tyyppejä. Tämän työpajan avulla me voitiin kiteyttää siitä suuresta joukosta eri tyyppiset osallistujat, kertoo Vaihtoviikon projektipäällikkö Anni Valkola työpajan tavoitteista.

- Työpaja laajensi ymmärrystä kuudesluokkalaisista erilaisine persoonineen ja taustoineen. Oli mielenkiintoista seurata opettajien pohdintaa siitä, mitä kukin oppilas voisi Vaihtoviikon aikana oppia niin itsestään kuin muista, Anni jatkaa.

Uusi tiimiläinen

Heinäkuun lopussa saimme vahvistusta Tuomas Luukkosesta, joka tulee täydentämään Vaihtoviikko-tiimin osaamista yhteiskunnallisessa vaikuttavuuden luomisessa ja sen mittaamisessa.

Tällä hetkellä Tuomas opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa ja on töissä Kelassa. Koulumaailmasta Tuomaksella on näkemystä kandidaattitutkielmansa kautta, jonka hän kirjoitti peruskoulun yhteiskunnallisista tehtävistä. Lisäksi hänellä on työkokemusta kouluavustajan tehtävistä.

- Minulle on suuri kunnia päästä mukaan toteuttamaan Vaihtoviikkoa ja olla rakentamassa uutta itsellenitärkeiden teemojen parissa. Vaikka aloitin projektissa vasta kilpailun loppumetreillä, minulla on tunne, että nyt ollaan vasta alussa, kertoo Tuomas tunnelmistaan uusimpana vaihtoviikkolaisena.

Vaihtoviikko videolle

Heinäkuussa kuvattiin myös Vaihtoviikolle videota, jota oli toteuttamassa Vaihtoviikon perustiimin lisäksi useita eri avustajia.

Yksi auttavista käsipareista kuului Lilli Mäkelälle, jonka kasvot näkyvät valmiissa Vaihtoviikko-videossa.

- Parasta videon tekemisessä oli se innostunut ilmapiiri, jossa työskenneltiin. Lisäksi kuvaukset oli suunniteltu hyvin, jolloin ulkopuolisenakin pääsi helposti mukaan, kertoo Lilli kokemuksestaan avustajana.

Valmis Vaihtoviikko-video tulee kaikkien nähtäväksi  elokuun puolessa välissä.